Lomalla… tai sitten ei.

Lokakuussa, viimeiset kisat Hangossa syyspärinän merkeissä.
Vihdoinkin koitti hetki kun sai huokaista, silloin oli pitkä pärinän täyteinen kesä ohi.

Karting-loman piti alkaa.
Toisin tosin tuli käymään

Ennen lomailua oli lapsella yhden jos toisenlaisia kissanristiäisiä edessä.
Joihin yhdessä ja vuoronperään vanhempina lähdetiin edustamaan lapsen kanssa.

Tällä hetkellä on viimeinen palkintojenjako tilaisuus edessä. Katsotaan sitten millaisen muiston tuo kuljettaja saa. Ahvenistonautourheilijoilta, tuli kutsu tilaisuuteen lapselle.
Johan sitä on käyty AKK.n ja Hämeenalueen tilaisuuksissa. Joitan kekkereita on tainnut jopa jäädä väliin.

Ajatus meillä oli, pidetään pidempi loma. Ei ajatella autoja ei tulevaa kautta. Ei mitään, mikä liittyy edes kartteihin. Annetaan olla, ladataan pattereita tulevaa kautta varten.
Suunniteltu loma oli Loka-Helmikuun, ja nimenomaan suunniteltu loma.

Moottoriurheilu lomasta nyt ei ollut tietoakaan.
Sähköposti kilisee, kokouskutsuja: suunnittelemaan tulevaa kautta.

Huomasin jo marraskuussa istuvani keittiönpöydän ääressä, kuuntelemassa mitä varaosia mahdollisesti kesää varten tarvitaan.
Huomasin pohtivani, mitä lisäpalikoita (lähinnä siirtopolkimia) tarvitaan autoihin, vai tarvitaanko.

Uudet rungotkin saapuivat, autojen kasaamista, lasten ja autojen mittaamista.
Mihin kohtaan polkimet tarvitaan, onko penkki oikean kokoinen, mihin kohtaan tarvitaan pehmustetta jne?

Loma, ei tämä lomalta vaikuta.

Uudet sääntömääräykset, ikärajat julkaistiin jo aijemmin. Miltä tuleva kausi tulee näyttämään.
Viimekauden nuorin kuljettaja tuleekin ensi kesänä olemaan vanhin.
Kuinka suuret paineet tämä asettaa kuljettajalle?
Joka muutoinkin haluaa olla se paras, kenen tähtäys on olla tuleva Räikkönen formula ykkösten maailmassa.

Toisaalta onneksi en ollut ainut huoltaja joka näitä ikäraja tiputuksia pohti, itsekseen ja ääneen.
Uskaltaako lapsen laittaa tulevalle kaudelle suurempaan luokkaan, suurempaan autoon, voimakkaamman moottorin kuljettajaksi?
Pakka sekosi monelta, valmiit ajatukset tulivat järjestellä uudelleen.

Toisaalta meidän perheen paineet loppuivat, kun luokkamme ikärajat muutettiin uudelleen.
Yläikäraja poistui. Näin ollen jäljelle jäi alaikä ja auton sekä kuskin paino rajoitus.
Ainakin tämä madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan kilpailua vähän vanhempakin, tai ainakin niin pitkään kun painot pysyvät oikeina.

Lapset odottavat jo malttamattomina kevättä, ja kyselevät onko se ja se rata JO auki?
Tuntuu pahalta sanoa heille, että kevääseen on vielä matkaa, vietettäisiin nyt ensin joulu ja uusivuosi alta pois.

Yhdessä katsellaan melkein päivittäin kalenteria, lasketaan kuukausia milloin se oletettava kevät on, milloin oletettavasti radat aukenevat!!!

Samaan aikaan me vanhemmat katselemme tulevaa, mitkä radat olisi ne jolla eniten treenattaisiin.
Nykyinen kotiratamme, on jo lasten selkärangassa. Taitaa olla aika antaa treenaamiselle uusia haasteita ja kokeilla ajaa uudella radalla, tai sitten ei.
Ratamaksut, jäsenmaksut, kausikortit, mikä mihin kannattaako?

Ensi kesän kalenterikin on jo julkaistu. Viralliset liiton kisapäivät eivät taida vielä täysin tiedossa olla, mutta kalenterista pystyy edes hiukan laskemaan ja olettamaan missä milloinkin ollaan.

Mihin kannattaa ajatella hakevansa lomapäiviä, pyytävänsä lapsille etäpäivää koulusta ja eskarista.

Yhden asian tiedän ja olen viisaampi kuin vuosi sitten.

Tämä laji on jatkuvasti kokonaisvaltaisempi ja vie arjesta suuren osan aikaa.
Samalla se on entistä mielenkiintoisempi, halu oppia on suurempi. Harmitus että kaikkeen ei itse pysty osallistumaan on ärsyttävää.

Äitinä olen yhtälailla vastuussa varikolla radalla ja kotona kuin miehenkin lapsista ja autoista.
Jossain kohden on vain tehtävä jako kumpi hoitaa kummankin homman.

Nyt taisi käydä niin että isä saa rakentaa ja äiti puuhaa joulua perheelle.

Toisaalta on toinenkin asia varmaa, odotan tällä kertaa kevättä varmaan yhtä suurella innolla kuin perheen miesväki.

Katseemme on suunnattuna jo kauteen 2017, ja kahden lapsen kilpailuihin 😀

Rauhaisaa pärinällistä tai pärinätöntä joulun aikaa.