Kotiradan viimeiset kierrokset (tälle kesälle)

Tämä kuluva kesä on ajettu ympäri Suomea. Olemme varmaan kolunneet jokaisen radan ja varikon, mikä maastamme löytyy.

Radoilla on muutakin yhteistä keskenään kuin ajaminen.
Jokaisella radalla on ympäristölupa, ja siitä pidetään millilleen kiinni. Yksikään moottori ei käy, ellei luvan määrittelemä kellonaika sitä salli.

Ympäristölupa on liki kirosana-kartingin parissa. Se sana määrittelee, käytännössä kaiken. Erityisesti sen mitä ja milloin sekä missä saa ajaa.
Ratojen luvat poikkeavat paljonkin toisistaan.

Toisaalla saa ajella hyvinkin vapaasti. Toisaalla rata on hyvin niukasti auki, toisaalla pitää olla säännöllisin väliajoin täysin hiljainen viikonloppu.
On ratoja joissa kilpailujen aikana ei saa kuuluttaa, ellei kyseessä ole kuljettajien / muu turvallisuuteen liittyvä asia.

Syksy saapuu silti joka vuosi, se tarkoittaa kesän päättymistä. Koulujen alkamista.

Meillä kesä jatkuu vielä pitkälle syksyn tultua, kesä päättyy kongreettisesti vasta kuin ajoradat alkavat sulkea porttejaan.
Oma kotiratamme sulki porttinsa viime viikonloppuna.

Kylmä päivä, tihkuisaa sadetta, märkärata.
Huoltajan roolissa ei ihanteellisin ajopäivä.
Lasten oli silti saatava ajaa, vielä viimeiset kierrokset, ennen porttien sulkeutumista.

Kello kulki lauantaina aivan liian nopeaan, kierrokset loppuivat liian aikaisin kesken. Vaikka hampaat kalisivat kerrastoista ja lämpöisistä haalareista huolimatta.
Lapset ajoivat siihen saakka kuin se oli mahdollista. Tuntui että heillä on tarve ajaa varastoon kierroksia paljon. Niin paljon että jaksavat pitkän talven odottaa kevättä.

Osa radan kuskeista kävi lämmittelemässä välillä, osa oli valmiita luovuttamaan aiemmin kuin toiset.
Pieni murto-osa kuskeista, istuivat kuin tatit autoissaan, tahkoten kierroksen toisensa perään.
Vaikka lapsi olisi ajanut seuraavaan aamuun, oli näytettävä radan vierestä merkkiä ”viimeinen kierros”. Tuon merkin, kuljettaja kuittasi vielä reippaasti.

Ajovarusteita riisuessa, kimmelsivät kuljettajien silmissä kyyneleet jotka vierivät pitkin poskia.
Varikon kivet saivat kyytiä, lasten jaloista heidän purkaessaan turhautumistaan. Johon vanhempana, on hyvin vaikea ottaa osaa.

Ymmärrän heitä: rakas harrastus on pitkään tauolla, kotiratamme sulkiessa talveksi porttinsa.
Onneksi, inhimillisen ajomatkan päästä, löytyy vielä ratoja joilla on lupa olla auki pidempään.
Joillain jopa siihen saakka, kun lumi peittää maan ja radan pinnassa kimmeltää jää.

Senkään jälkeenkään ajaminen, ei ole mahdotonta.
Meillä on sisäratoja joissa järjestetään ajopäiviä omilla autoilla.
On mahdollisuus ajaa jääkartinkia, piikkirenkailla.

Mutta pitkä talvi on silti tulossa, radalle ei pääse päivitäin, ei edes viikoittain. Kesän tahti hiipuu väkisin.

Minulta kysyttiin taannoin miten pojat pärjäävät talvikauden erossa kartingista?
Mielestäni se on hyvä kysymys, se on kysymys johon en osaa vastata.
Villi veikkaukseni on että meillä, pelikonsolissa pyörii formula pelit ja lapset kisaavat ohjainten välityksellä toisiaan vastaan. Veikkaan että he istuvat nenä kiinni ruudussa katsomassa F1 kilpailuja.

Totta puhuakseni en tiedä miten minä jaksan? Tiedän jo nyt, talvi tulee olemaan pitkä.
Varmasti saan kuunnella: Milloin mennään? Koska pääsee? Milloin aukeaa? Koska on kevät? Miksi ei pääse ajamaan? Miksi sisärata ei oo aina auki?

Jos kesä on ollut vanhemmille pitkä ja rankka, ei talvesta varmasti tule helpompi.

Toivottavasti saan kuulla myös monta hyvää muistoa edellisestä kesästä.

Murtunut, kiukkuinen, pettynyt kuljettaja. Kulunut kesä oli hänestä aivan liian lyhyt.

Murtunut, kiukkuinen, pettynyt kuljettaja. Kulunut kesä oli hänestä aivan liian lyhyt.

Totinen kuljettaja lähdössä viimeisille kierroksille.  Mitä ajatuksia kypärän sisällä liikkui, ei äitinä pysty edes aavistamaan.

Totinen kuljettaja lähdössä viimeisille kierroksille.
Mitä ajatuksia kypärän sisällä liikkui, ei äitinä pysty edes aavistamaan.

2 vastausta artikkeliin ”Kotiradan viimeiset kierrokset (tälle kesälle)

    • Sitä odotellessa. Mutta ennen sitä on Kartingia muussa muodossa. Terveisiä keittiöstä 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *